Neuropsykologinen tutkimus tehdään haastattelua, neuropsykologisia testejä ja havainnointia hyödyntäen. Suppeassa psykologisessa tutkimuksessa arvioidaan lapsen kognitiivista suorituskykyä sekä tarkastellaan lapsen kykyprofiilin vahvuuksia ja heikkouksia. Laajassa neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan lapsen kielellinen kehitys, havaintotoiminnot, muisti ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus sekä oman työskentelyn ohjaaminen. Lapsen suoriutumista verrataan hänen ikäryhmänsä lasten suorituksiin normaali ikävaihtelu huomioon ottaen. Tutkimukseen varataan 5-10 käyntikertaa (a’45min) ongelman luonteesta ja tutkimustavoitteesta riippuen. Tuloksista annetaan vanhemmille sekä suullinen että kirjallinen palaute. Jatkotoimenpiteiden, kuten neuropsykologisen kuntoutuksen tai erityisopetuksen, tarvetta pohditaan palautekeskustelun aikana yhdessä vanhempien kanssa.
Neuropsykologisen kuntoutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat peruskoulun oppilaat, joilla on oppimisen erityisvaikeuksia. Koulussa vaikeudet voivat liittyä lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, luetun ymmärtämiseen tai matematiikkaan. Yleisesti kohderyhmänä ovat lapset, joilla on häiriöitä kognitiivisten taitojen kehityksessä, kuten nähdyn hahmottamisessa, silmä-käsi –yhteistyössä, kielellisissä taidoissa ja/tai tarkkaavuuden ja oman toiminnan ohjauksessa. Neuropsykologisella kuntoutuksella voidaan myös pyrkiä lievittämään neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyviä älyllisen toimintakyvyn erityisvaikeuksia. Usein lapsella on monien häiriöiden muodostama oireisto.
Kuntoutuksen tavoitteena on lapsen toiminta- ja oppimiskyvyn parantaminen sekä itsetunnon tukeminen myönteisten oppimistilanteiden kautta. Kuntoutus rakennetaan lapsen kykyjen ja erityisvaikeuksien perusteella vaiheittain eteneväksi kuntoutusohjelmaksi, jonka tavoitteet ja sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Ajanvarauksessa sovittu viikkoaika on lapsen henkilökohtainen vastaanottoaika koko kuntoutusjakson ajan. Tapaamistiheys on tyypillisimmin kerran (a’45min) viikossa, mutta tarvittaessa vastaanottoja voidaan pitää myös kaksoiskäynteinä
(a’ 90min). Kuntoutus kestää tavallisesti 2-3 vuotta. Usein on mielekästä pitää kuntoutusjaksojen välillä selvä tauko. Kuntoutuksen ohessa järjestetään usein myös kouluneuvotteluja ja konsultaatioita lapsen koulussa tai päiväkodissa. Näissä neuvotteluissa suunnitellaan tukitoimia yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa.